Työssäoppimassa Etelä-Afrikassa

Minun nimeni on Essi. Viime keväänä minusta tuli nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, kun valmistuin Etelä-Pohjanmaan Opistolta Ilmajoelta. Mahdollisuutena meillä oli tehdä viimeinen työssäoppiminen ulkomailla ja yhtenä vaihtoehtona oli lähteä niinkin kauas kuin Etelä-Afrikkaan. Tiesin jo koulun pääsykokeissa, että sinne haluan lähteä, jos kouluun pääsen. Unelma toteutui ja pääsin lähtemään 2,5 kuukaudeksi toiselle puolelle maailmaa. Ajatus lähtemisestä jännitti vietävästi, enkä oikein osannut käsittää että sinne oltiin nyt menossa. En myöskään osannut valmistautua tulevaan sen kummemmin. Joissain reissuissa se mitä tarvitsee eniten on avoin mieli, ja tämä oli juuri sellainen reissu. Välillä mietin, että tulenko pärjäämään siellä vaikka olin ollut kuukauden Irlannissakin. Silti Etelä-Afrikka tulisi olemaan ihan eri juttu.

Matkaan lähdin kahden luokkatoverini kanssa, meitä oli kaksi tyttöä ja poika. Yön yli kestäneen lennon jälkeen saavuttiin päämäärään, Johannesburgiin. Tämä ei ollut kuitenkaan se kaupunki, jossa tultaisiin asumaan seuraavat kuukaudet. Benoni oli noin 30 minuutin ajomatkan päässä Joburgista, siellä me asuttiin ja työskenneltiin. Järjestö, jossa työskenneltiin on nimeltään Kids Haven (klik). Se on kahden naisen 23 vuotta sitten perustama lastenkoti katulapsille ja köyhistä/ongelmallisista oloista tuleville lapsille ja nuorille. Kids Haveniin kuuluu koulu, päiväkoti ja village.

village.jpgVILLAGE

Me asuttiin tuolla villagessa eli saman katon alla lastenkodin lasten ja nuorten kanssa. Villageen kuuluu 6 taloa, jotka on aidatulla alueella. Siellä asustaa lapsia ja nuoria, joilla ei ole perhettä tai on niin huonoja tilanteita kotioloissa, että eivät voi siellä asua. Tytöt ja pojat asuvat eri taloissa, talot on ryhmitelty iän ja sukupuolen mukaan. Jokainen meistä asui eri talossa. Toiminta kotona on ihan samanlaista kuin missä tahansa kodissa, käydään koulussa, tehdään läksyjä, tehdään ruokaa, vietetään aikaa yhdessä.

luokka.jpg

MEIDÄN LUOKKA KOULUSSA

Töissä me oltiin Kids Havenin omassa koulussa ja päiväkodissa. Toimittiin siis apuopettajina luokassa, autettiin nuoria matikassa, englannin lukemisessa ja kirjoittamisessa. Jotkut nuoret tulivat kadulta kouluun, joten he eivät välttämättä osanneet lukea ja kirjoittaa kovin hyvin. Joissain tilanteissa piti aloittaa ihan alusta. Päiväkodissa toiminta oli perus päiväkodin toimintaa. Lasten kanssa leikkimistä ja pieniä ohjattuja tuokioita.

 

 

paivakoti.jpg

PÄIVÄKOTI

Me saatiin pitää myös loma, kun kouluilla oli kahden viikon kesäloma. Lähdettiin siis kahdeksi viikoksi hieman kiertelemään Etelä-Afrikkaa. Käytiin Cape Townissa sekä Durbanissa. Eteläafrikkalaiset ihmiset on todella ystävällisiä ja avoimia. Oli hämmästyttävää miten lyhyessä ajassa siellä olevien ihmisten kanssa tuli läheisiksi. Liikkumisen kanssa sai olla koko ajan varuillaan. Ja olihan se hieman ahdistavaa kun Benonin kaduilla käveli ja kaikki tuijotti. Plussana tietenkin se, että kadulla saatoit olla ainut valkoihoinen. Mutta ei siellä elämisestä olisi tullut mitään, jos olisi koko ajan pelännyt ja vilkuillut olkansa yli. Sääntönä oli se, että ei saanut kantaa mitään mukanaan kun käveli kadulla, ja pimeällä ulkona ei saanut liikkua ollenkaan.

durban.jpg

DURBAN

Minulle tämä kokemus oli huikea. Opin itsestä todella paljon, niin hyviä kuin huonojakin puolia. Sain nähdä millaista elämä on aivan toisenlaisessa kulttuurissa toisella puolella maailmaa. Sain tutustua mahtaviin ihmisiin, koin upeita onnistumisen ja ilon hetkiä. Sain olla tukena myös vaikeissa hetkissä. Niin kliseistä kun tämä onkin niin kyllä yksi pala sydämestä jäi sinne. Kannustan ehdottomasti haastamaan itsesi uusiin tilanteisiin, lähtemään maailmalle, näkemään ja kokemaan uusia kulttuureja. Nämä kokemukset ovat arvokkaita. Olen iloinen, että uskalsin lähteä ja kokeilla omia rajojani. Siispä vielä kirjoitan tähän loppuun, että uskaltakaa, pieni pelko on hyvästä.

ruoka.jpg

PAIKALLISTA RUOKAA - KANANJALKA JA PAP MAISSIMÖSSÖÄ

Täältä pääset lukemaan reissun aikana kirjoitettua blogia (klik)

 

Teksti ja kuvat: Essi Pöytälaakso, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja

 



Kategoria: Arkisto 2015