Voiko nettisuhde olla aito suhde?

Kymmenen vuotta sitten ei tullut mieleenikään, että ihmiset voivat oikeasti tavata elämänsä rakkauden netissä. 

onlineheart.jpg

Tänä päivänä ei silti ole mitään uutta kuulla ystäviltä tai tutuilta, kuinka he ovat tavanneet rakkaansa netissä tinderin, kikin, instagrammin, irc-gallerian tai muun vastaavan kanavan kautta, päinvastoin kyseinen ilmiö vain lisääntyy lisääntymistään.

Onko rakastumisesta/ihastumisesta tehty liian helppoa netin avulla? Mielestäni on ja siksi itse en usko nettirakkauteen tai edes ihastumiseen. Olen vanhanaikainen ja perinteitä kunnioittava ihminen, joka haluaa tavata kumppaninsa oikeassa elämässä ensimmäistä kertaa naamatusten, sillä jo ensimmäisistä kerroista alkaen opin tuntemaan mahdollisesti tulevan kumppanini paremmin kuin netissä olevasta listasta, jossa lukee vain asia asian perään henkilön kiinnostuksen kohteita, inhokkeja
ja allergioita.

Tottakai netissä voi ja saa tavata ihmisiä, sillä uudet persoonat avartavat maailmankatsomustasi ja heille voit vain huoletta jutella mistä ikinä haluatkin (hyvän maun rajoissa tietenkin) ilman, että saat arvostelevia kommenteja toimintatavoistasi tai muistutuksia menneisyydessä tekemistäsi virheistä, joita toista yhä uudelleen ja uudelleen.

On silti hyvä muistaa pitää terve järki mukana, vaikka liikkuisikin netissä, sillä netissä toimiessa ja netissä syntyvissä suhteissa on aina riskinsä. Kaikki mitä nettiin kirjoittaa jää myös sinne. 

En väitä etteivätkö oikeassa elämässä syntyvät suhteet olisi täysin riskittömiä, mutta netissä syntyvissä suhteissa riskit voivat olla suuremmat. Voit särkeä sydämesi (tämä nyt on selvää mikäli suhde ei toimi) tai joutua huijatuksi. Et tiedä kumppanisi todellisia reaktioita vastauksiisi, etkä tiedä mitä hän todella tuntee. Rakastaako hän oikeasti sinua? Oletko hänen ainoa nettisuhteensa, vai onko hänellä yhtä aikaa kierroksessa monta eri suhdetta netin maailmassa? Oletko hänelle vain hetken huumaa, ihminen jolle voi purkaa tunteita, ja joku jolta saa edes jonkin asteista hyväksyntää ja hellyydenosoituksia kun on paha olo ja niitä kaipaa. Ikinä ei tiedä onko ruudun takana oleva mies/nainen aito, se joksi hänet kokoajan kuvittelet.

Entä mitä sitten kun tapaat nettikumppanisi oikeasti ja hän onkin aivan erilainen kuin mitä hän netissä antoi olettaa? Yritätkö vai luovutatko? Tietysti kynnys parisuhteen luovuttamisen suhteen voi olla helpompaa. Voit jättää kyseinen henkilö taaksesi poistamalla hänet somelistoiltasi ja jatka porskuttamalla kohti uusia tuulia, sillä oikeasti et edes tuntenut henkilöä samalla tavalla
henkilökohtaisesti, kuin jos olisit tuntenut hänet oikeassa elämässä alusta alkaen. Hän oli vain henkilö, jossa ihastuit hänen nettipersoonaansa. Kannattaa silti yrittää, koska aina sattuu yllätyksiä ja asioita, joista ei yksinkertaisesti voi heti tykätä.

Tutustumalla toiseen henkilökohtaisesti oikeassakin elämässä, saattaa vain vahvistaa ja syventää suhdettaan toiseen. Näiden tähtien alla kaikki on mahdollista, niin nettisuhteet kuin oikeassa maailmassakin tapahtuvat suhteet. Kaikki suhteet eivät voi toimia ikuisesti, mutta luovuttamalla heti ei voi tietää mitä tulevaisuus olisi tuonut tullessaan. 

Nettisuhteilla on myös puolensa. Se auttaa kohottamaan ihmisten itsetuntoa ja litseuottamusta, mikäli oikeassa maailmassa parisuhteiden muodostaminen ei luonnistu. Saat arvostusta ja tukea toiselta. Jos olet liian ujo juttelemaan toiselle naamatusten, voi viestittely netissä/somessa olla helpompaa ja ehkä myöhemmin on tarpeeksi rohkeutta jutella toiselle naamatusten. Helpoksi suhteesta luopumiselle tekee se, jos hän asuu esimerkiksi Suomen toisella puolella. Mahdollisuudet tavata hänet naamatusten ovat mitättömän pienet, eikä sinulla ei ole samanlaisia siteitä hänen perheeseensä kuin jos olisitte tavanneet oikeassa elämässä.

Nettisuhteet voivat myös toimia toisilla paremmin, koska ei tarvitse kokea ahdistuneisuutta liiasta läheisyydestä, eikä kiinnostus omaa kumppaniaan kohtaan hiivu niin nopeasti. Nettisuhteissa (tottakai oikeassa maailmassakin) jokainen kohtaaminen on varmasti erityinen ja tuntuu käsittämättömän upealta.

Annammeko enää parisuhteillemme samanlaista arvostusta kuin aiemmin vai onko parisuhde meille enää pelkkä status?

Tässä muutamia otteita ihmisten mielipiteitä nettisuhteista

"Nettisuhde.. Kuulostaa just niiltä mitä harrastetaan 10 vuotiaan jossai habossa? En tiiä mis nyky lapset pyörii. Se et on tavannu netis ja siint tutustuu, näkee jne on asia sit taas eriksee. Mutten ymmärrä kuin vois alkaa seurustelemaan ihmisen kans, ketä koskaan ees tavannu. Mut jokaine tyylillää! "

"Itse en koe sitä edes seurustelusuhteeksi, että jutellaan vain netin välityksellä, mutta ei koskaan nähdä livenä. Aivan yhtä hyvinhän sitä saattaa jutella jonkun 70-vuotiaan miehen kanssa, joka väittää olevansa 15-vuotias Jani-Pekka, vaikka oikeasti kyseinen Jani-Pekka on papparaisen pojanpoika. Kasvatusten voin aina olla 100% varma, kenen kanssa keskustelen. Sitä paitsi itse ajattelen, että seurusteleminen on sitä, että nähdään toista, kosketellaan, suudellaan, silitellään, halaillaan, nukutaan vierekkäin, nauretaan yhdessä, kuljetaan käsikkäin, rakastellaan ja nautitaan toisten seurasta ja siitä toisen hymystä. En voisi elää ilman yhtäkään noista... Tulisin hulluksi jossain netti"suhteessa". "

"Mun mielestä ne on mahdollisia, jos tuntee kumppaninsa ja tietää hänen olevan luotettava ja tunteet ovat aidot. "

"Itse tapasin poikaystäväni vähän päälle kolme vuotta sitten netissä. Näimme siitä vuoden päästä, mutta ennen näkemistä juttelimme päivittäin ja olimme todella kiintyneitä toisiimme. Tietysti sitten kun näimme, niin suhde nousi aivan uudelle tasolle. En siltikään sen vuoden aikana ollut muiden poikien kanssa läheisissä väleissä, kuten ei hänkään ollut muiden naisten. Eikä siinä mielestäni ollut mitään noloa. Monet kyllä pyörittelivät silmiään kun asiasta saivat tietää, mutta ei mua kiinnostanut, tiesin että
jos en nyt katso mitä tästä tulee, vaivaisi se minua ja pitkään. Onneksi katsoin tämänkin kortin loppuun asti, sillä olemme olleet nytten 3vuotta yhdessä, enkä voisi olla onnellisempi!"

"Netin vaaroista puhutaan aina, mutta yllätyin siitä miten paljon nettideittailuun kuuluu toisen taustan selvittäminen. Jostain syystä en pitänyt kuumana sitä, kun henkilö oli skannanut kuviani sen toivossa, että löytäisi minun henkilötiedot jostain toisesta palvelusta. Kun kerroin käyneeni yhdellä keikalla, nettideittityyppi oli käynyt läpi sen keikan Facebook-ryhmän henkilöt ja yhdistellyt sitä kautta kuka olen. Kolmas tyyppi taas oli googlannut jotain hokemaani ja tämän avulla hän oli löytänyt blogini jne. Olen huomattavasti varovaisempi nykyään sen suhteen mitä paljastan itsestäni. Vaikka mitään erityistä harmia ei ole syntynyt, niin jotenkin se stalkkerimeno hämmentää. "

Sofia Mänty



Kategoria: Mielipiteet