Harrastuksena valokuvaus

Miten aloitit valokuvauksen?
Sain ensimmäisen kamerani joululahjaksi, sellaisen pienen filmijärkkärin. Kiinnostuin valokuvauksesta kun vanhemmat kaverini harrastivat. En aluksi tiennyt yhtään mitään, mutta se vain oli niin siistiä.

Mikä valokuvauksessa sinua erityisesti kiehtoo?
Kai se on se dokumentointi ja hetken pysäyttäminen ja sellaiset asiat, joita ei pysty silmällä näkemään. Voit laittaa kasaan neljä tuntia ja tavallaan pystyt huijaamaan aika paljonkin. Tosin ei se huijaaminen itessään oo se juttu.

Jos olisi pakko valita jompi kumpi, niin digi- vai filmikamera?
Filmi sitten varmaan, mikäli olisi filmiä rajaton määrä. Se on nykyään aika- ja rahakysymys.

tonza_bs_olli_reilin_yliImr.jpg
Miten harrastuksestasi tuli ammatti? Tuntuuko se koskaan työltä, vai onko valokuvaus edelleen yhtä mukavaa kuin uutuudenviehätyksen aikoihin?
Ei se nyt ihan ammatti oo, mutta oon kuvannut vaan tosi paljon ja on tullut sellaisia juttuja eteen, että on tarjottu rahaakin. Huomasin jossain vaiheessa, että mun ei edes kannata yrittää tähän mitään "oikeita töitä". Mieluummin teen jotain sellaista mikä kiinnostaa aina edes vähän, vaikka olisi kuinka huono päivä. Aina jaksaa tehdä tätä. Tuntuuhan se työltä nykyään, mutta tuntee, että tekee jotain järkevää ittensä suhteen ja tekee sitä mitä osaa parhaiten ja missä voi antaa parhaansa.

Mitä vinkkejä antaisit nuorelle, joka haluaisi hyväksi valokuvaajaksi?
Kannattaa kuvata vaan paljon ja koittaa lähinnä kerätä sellaista rohkeutta; sosiaalisuus on yleensä valokuvaajalle aika tärkeetä. Ja kannattaa panostaa harrastukseen niin paljon kuin mahdollista, panostaa aikaa ja rahaa. Kyllä sen sitten huomaa, että kiinnostaako se vai ei. Kannattaa myös kysellä vanhemmilta valokuvaajilta ja tutustua muihin valokuvaajiin. On hyvä siinä mielessä olla lapsenmielinen, että kyselee uusia asioita ja oppii uutta.

Entä millaisen välineistön kanssa toimit nyt?
Kamat mahtuu melkein yhteen reppuun. Kaksi digijärkkäriä, muutamia linssejä, taitaa olla neljä eri linssiä ja niihin salamoita useampia. Studiosalama pitäisi vielä hankkia. Kaikkee pientä härpäkettä ja pari filmikameraa löytyy myös, sellainen normi filmijärkkäri, keskikoon filmikamera ja erilaisia keräilykameroita on erinäinen määrä.

Parhaat kuvauskeikat?
Periaatteessa on aina siistiä, että sulla on sellainen haaste, ettet ihan tiedä, että mitähän tästä tulee, ja sitten saat hyvän kuvan ja oot ite tyytyväinen. Jos vieläpä asiakaskin on tyytyväinen, niin se on aika siistiä. Että jos tilanne on haastava tai nopee, ja siinä onnistuu, niin se on parasta.

Miltä on tuntunut pitää valokuvanäyttelyitä?
Itelle ne on ollut tärkeitä. Ollaan Seinäjoen skeittihallilla pidetty näyttelyitä kavereiden kanssa ja yhden oon pitänyt yksin. Ne on tavallaan sellaisia, että ne nollaa tilanteen, että saa niille kuville enemmän arvoa. Niille tulee tarkoitusta. Totta kai, jos sä valokuvaat, niin niitä kuvia tulisi näyttää mahdollisimman paljon muillekin. Varsinkin jos haluaa edistyä ja tehdä työkseen, tai tehdä valokuvauksella taidetta, niin kyllä täytyy pyrkiä siihen, että sille työlleen saa näkyvyyttä.

Mitä mieltä olet netistä kuvien esittelypaikkana?
No on se hyödyllinenkin joo, mutta mä oon ehkä vähä noita foorumeita vastaan. Sieltä tulee helposti tuollaista negatiivista palautetta tai sellaista typerää kommenttia, jolla ei oo mitään merkitystä. Mä tavallaan luotan siihen, että mä ite tiedän mitkä kuvat on hyviä ja mitkä huonoja. Se mitä sieltä netin foorumeilta tulee niin... siellä on yleensä vähän liikaa sellaista harrastelijatietoa. Kyllähän se on toki hyvä, että saa kuvia näkyviin ja uskaltaa näyttää niitä, mutta oma silmä on se mikä määrittelee hyvän kuvan ja mitä siinä kuvassa pitää olla. Kuva on paljon muutakin, yleensä sisällöllä on paljon suurempi merkitys, kuin sillä miten kuva on esim. rajattu.

jaakkokuivamaki.com
puukkoophoto.blogspot.com

Teksti: Jenni Liikaoja



Kategoria: