Hyvät ja pahat

Sicario 2: Soldado

Ohjaus: Stefano Sollima

Pääosissa: Benicio Del Toro ja Josh Brolin

Ensi-ilta 6.7. Esityksiä Bio Rex (Seinäjoki) pe-la 20.45, la 18.00, su 17.30, su-to (ei ti) 20.15, ti 17.15.

★ ★ ★ ★

soldado_header2.jpgSicario sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlien kilpailusarjassa 2015. Niin räiskintäpohjaiselle elokuvalle paikka palmujen katveesta oli hieman outo, mutta ehdottoman ansaittu. Blade Runner 2049 elokuvan viimeisinpänä ohjannut kanadalainen Denis Villeneuve löi lopullisesti läpi elokuvan myötä. Suorastaan luonnonvoiman tavoin vyöryvän elokuvan tunnelman loivat kuvaajalegenda Roger Deakins ja liian aikaisin kuollut islantilainen säveltäjä Jóhann Jóhannsson.

Kun joukkoon lisätään kaksi Oscar-tunnustuksen arvoista roolisuoristusta Josh Brolinilta ja Benicio Del Torolta voidaan puhua jo klassikkoaineksesta. Kovin tavallista ei ole, että näin korkea profiiliselle elokuvalle aletaan puuhata jatko-osaa heti perään. Vielä kun alkuperäisestä joukosta jäljellä on enää käsikirjoittaja ja pääosakaksikko. Taloudellinen tai taiteellinen epäonnistuminen on lähes todennäköinen.

Soldado onkin yksi vuoden yllättävimmistä elokuvista. Se on tyylillisesti erittäin onnistunut kopio. Se ei pääasiallisesti iske silmää edes aikaisemmalle osalle. Sen loppu on lainaus Kummisedästä, minkä antaa anteeksi, kun siihen astinen teos on nostanut Sicarion jo yhdeksi vuosituhannen merkittävimmistä trilogioista (kolmatta osaa odotellessa). Kyseessä on rikoselokuvan ja westernin loistelias yhdistelmä, joka ei ole kotoisin Hollywoodista.

Sicario 2 on edeltäjäänsä rajumpi ja rujompi. Se paukkuu ja rätisee. Se on elokuva, jossa ei oikein ole hyvää eikä pahaa. Se on monella tapaa mafia-elokuva, jossa samaistuu ennemmin ”rikollisiin” kuin virkavaltaan. Sen keskiössä on myös perhe, mutta sen jäsenet eivät ole sukua keskenään tai samoista taustoista. Siinä perheessä ollaan tarpeen vaatiessa valmiita tappamaan isä tai ystävä.

Italialainen Stefano Sollima on täydellinen valinta ohjaajaksi. Kukaan ei haluaisi ohjata huippuelokuvan jatko-osaa, mikä varmasti on kaventanut vaihtoehtoja. Onnekkaasti kaksi ensimmäistä ehdokasta eivät muilta kiireiltä ehtinyt ja ensimmäisen englanninkielisen elokuvan tehnyt Sollima sai vastuun. Sollima hallitsee tyylilajin niin hyvin kuin italialaiset sen ovat aina osanneet. Mafian ja rikollisuuden vakava käsittely siirtyy suoraan kartelliympäristöön.

Soldado_header.jpgKäsikirjoitus tekee kaikkensa ohjatakseen elokuvaa amerikkalaisiin kliseisiin. Jokainen dialogi voisi kuulostaa myös kornilta. Niin ei kuitenkin käy Solliman ja Del Toron käsissä, jotka omalla työpanoksellaan vetävät elokuvaa kohti realismia, vakavuutta ja aitoutta. Del Toro on todellinen vaikka hänet heitettäisiin kaukaiseen galaksiiin. Nyt tutussa ympäristössä Meksikon ja Yhdysvaltojen välissä hän hallitsee elokuvaa miten tahtoo, löysissä pellavapaidoissaan ja epätyylikkäissä puvuissa ja aurinkolaseissa.

Josh Brolin ei ensimmäisen osan tapaan pääse loistamaan, vaikka hienoa roolityötä hän tekeekin. Hieman yllättäen keski-ikäisten miestähtien joukosta juuri hän on noussut jatkuvasti elokuva-alan keskeisiin rooleihin. Jotenkin jatkuva työskentely on saattanut väsäyttää Sicarion kuvauksissa, varsinkin näin erityisen raskaassa tehtävässä.

Etukäteen porua herättänyt päätös jättää jatko-osasta ensimmäisen osan päätähti Emily Blunt pois, on osunut oikeaan. Uudessa elokuvassa ei hänelle olisi ollut sijaa. Äijäelokuvaksi Sicario ei kuitenkaan äidy sen verran vakuuttava on Isabela Moner, kartellipomon tyttärenä. Bluntin tuoma humaanius on siirtynyt tasaisemmin jaettuna kolmelle keskushahmolle.

Soldado on väkivaltainen, mutta muutoin se ei seuraa kuluneen toimintaelokuvan kaavaa. Se jaksaa pitää jännitystä tunnista toiseen ja yllättää koko ajan. Milloinkaan ei tiedä minne ollaan menossa, eikä alussa esitelty tehtävä ole se mikä toteutetaan. Soldado säilyttää Sicarion tuoreuden häkellyttävän hyvin, vaikka jäänee vähälle huomiolle ja katsojamäärille. Se on itsenäinen jatko-osa ja tärkeä amerikkalais-meksikolainen elokuva maiden välisten jännitteiden myös todellisuudessa kasvaessa. Sillä on sanottavaa.

Teksti: Totti

Kuvat: © 2018 CTMG, Inc. All Rights Reserved.



Kategoria: Arvostelut