Pyöräilyn puolesta

pyrilykuva.jpg

Pyöräilyn puolesta

Tanskassa on enemmän polkupyöriä kuin henkilöautoja, joten minulle ei tullut yllätyksenä, että pyörästä muodostui ykköskulkuvälineeni uudessa asuinmaassani. Siitä yllätyin kuitenkin, kuinka nopeasti pyöräilykeskeiseen arkeen sopeutui.

 Siitäkin kuinka pakollinen pyörä oikeastaan on asuinkaupungissani, jos haluaa liikkua vapaasti paikasta toiseen omien aikataulujensa mukaan.  Julkinen liikenne kulkee nimittäin melko harvoin välein ja auto tuntuu turhalta lyhyille välimatkoille, eikä parhaalta valinnalta opiskelijabudjetilla.

Olisi liioiteltua sanoa, että kaikki pyöräilevät Tanskassa, mutta kahden vuoden aikana olen muistaakseni oppinut tuntemaan ainoastaan kaksi ihmistä, jotka eivät pyöräile. Kukaan ei ihmettele, jos saavut kouluun läpimärkänä sadekelillä tai tukka tuulesta tuiverrettuna, valtaosa muistakin on saapunut samassa kelissä pyörän selässä.

Kun minulla oli auto käytössä Suomessa, valitsin sen usein helppoutensa takia, vaikka halusinkin kovasti olla ympäristöystävällinen. Nyt kun valinnanvaraa ei juurikaan ole, olen huomannut kuinka mukavuudenhaluinen olinkaan aiemmin – ei pyörämatka loppujen lopuksi vie niin paljon enemmän aikaa arjesta ja kylmemmälläkin säällä pystyy pyöräilemään, kunhan pukeutuu oikein.

Tanskassa pyöräilen kaikkialle säästä riippumatta. Tanskassa toki on paljon tasaisempaa ja pyöräily on kevyempää kun ei tarvitse tarpoa mäkiä. Sääkin sallii ympärivuotisen pyöräilyn – vaikka viime talvi olikin aiempaa kylmempi, ei ole ollut kovin monta päivää, jolloin olen valinnut bussin pyörän sijasta sään takia.

Pyöräilyyn voi todellakin siis tottua. Alussa pelkäsin, että en tunne liikenteen sääntöjä tarpeeksi, tai että kuntoni ei kestä pidempien matkojen pyöräilyä. Mutta muutamassa viikossa pyöräily tuntui itsestäänselvyydeltä ja kun olen lomaillut muutamia viikkoja Suomessa pyöräilemättä, tuntuu hiukan kuin arjesta puuttuisi jotain.

Pyöräily ei tietenkään ole vaihtoehto kaikille, joskus koulumatka vain yksinkertaisesti voi olla liian pitkä. ja Suomen talvi ei oikein salli ympärivuotista pyöräilyä. Olen kuitenkin tajunnut, että paljon on kiinni tottumuksesta.

Tämä kaikki on antanut minulle ennen kaikkea perspektiiviä, ja olen ehkä päässyt eroon osasta entistä mukavuudenhaluani. Voin todellakin siis suositella kaikille edes kokeiluna, kulkea edes osa työ- tai koulumatkasta pyörällä.

Pyöräillen säästää rahaa, saa liikuntaa - melkein huomaamatta. Suurin vaikutus pyörän valitsemalla on kuitenkin ilmastoystävällisenä tekona. Lisäksi pyörämatka kirkastaa ajatuksia, kun hetkeksi katsoo vain ympäristön eikä älypuhelintaan ja nauttii raikkaasta ilmasta.


Teksti ja kuva: Stina



Kategoria: Arkielämää