Kesälomareissulla Norjassa

4. päivä tiistai

Suurimman osan automatkasta ajoimme The Atlantic Roadia, kohti Åndalsnesia. Se on pienen Atlantin kaistaleen ylittävä, saarelta saarelle mutkitteleva tie. Matkalla pysähdyimme eräälle näköalapaikalle, jossa rakennettu kävelyreitti kiersi pienen mäennyppylän, ja sieltä sai kyllä otettu hienoja kuvia.:)

Majapaikka siis Åndalsnesissa, leirintäalueella mökissä. Melkein heti sinne saavuttuamme lähdimme kiipeämään ylhäällä vuorenrinteellä olevalle näköalapaikalle, jonka sijainnin olimme katsoneet jo kotona. Ajattelin sen olevan helppo reissu; jotain rakennettua luiskaa ylös, muutama kuva ja sitten takaisin alas. Mutta vielä mitä. Alkuun oli kyllä jotain rakennettua luiskaa, mutta aika pian se loppui ja ruvettiin kiipeämään kirjaimellisesti metsässä. Siis ei mitään sankkaa metsää, mutta siellä kivien ja puiden juurien välissä. Välillä seinämä nousi todella jyrkäksi ja oli paikka paikoin liukas ja todella vaikeakulkuinen. Tosi raskasta siihen nähden, mitä olin aluksi odottanut.

Tämähän on ihan helppoa…

…tai sitten ei.

Lähtisitkö kiipeämään tuonne??

Loppua kohden oli aika paljon isoista kivistä rakennettuja portaita, sillä polkua ei mennyt ihan kiviseinämän vieressä. Ja loputa sitten pääsimme ylös ja oli se kyllä sen arvoista. Sieltä oli ihan huikeat näköalat! Se oli siis 500 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta kiivetty matka oli luonnollisesti paljon pidempi, sillä eihän se nyt ihan suoraa seinämää mennyt. Ja puolitoista tuntiahan siinä menikin, mutta alaspäin oli huomattavasti helpompi tulla, aikaakin meni puolet vähemmän. Ja paikan nimi oli siis Rampestreken.

Näköalapaikka on siis tuo pieni valkoinen piste.

Vieläkö erotat sen?;)

Mutta olihan sieltä mahtavat näköalat!!

Laura Levä