TET-jakso Vakkarilla

PERJANTAI

TET –jaksoni nuorisotila Vakkarilla alkoi epätavallisesti, sillä aloitin työelämään tutustumisen jo 30. syyskuuta, eli viikon 39 perjantaina. Työnkuvaan kuului kävijöiden kanssa juttelu, ohjaaminen ja yhdessäolo. Vuoro alkoi tasan klo 17.00 ja päättyi tasan 23.00. Ensimmäiset kaksi tuntia oli ala-asteen 5. sekä 6. luokka-asteen oppilaiden vuoro, jonka jälkeen tuli yläasteen ja sitä korkeampien oppiasteiden oppilaiden aika astua näyttämölle. Valitettavasti vain heinäsirkkojen siritystä pystyi kuulemaan lähes kaksi tuntia, minkä jälkeen nuorisotilalle saapui joukko 15-vuotiaita nuoria.

Lisäkseni paikalla oli kaksi ohjaajaa, Minna Koivuluoma sekä Marjo Haapamäki. Koska heistä molemmat ovat jo entuudestaan tuttuja, työpaikkaan sopeutuminen kävi näppärästi ja hyvin. Samaisesta syystä ensivaikutelma paikalle tullessa oli lämmin ja ystävällinen. Ala-astelaiset olivat ovien takana odottamassa sisälle pääsyä, kaikki yhtä innokkaina. Yhteishenki kasvoi silmissä ja kaiken kaikkiaan ilta sujui varsin mallikkaasti. Ryhmä toimi ryhmänä molemmilla vuoroilla eikä ketään jätetty ulkopuolelle. Paremmin ei ensimmäinen päivänä olisi voinut mennä!

MAANANTAI

Työpäivä alkoivat puoli kolme ja päättyi kahdeksalta. Kuten yleensäkin ensimmäiset kaksi tuntia oli ala-astelaisten vuoroa. Paikalla oli 21 kävijää, joten melua ja vilskettä riitti. Puolen tunnin ruokatauon jälkeen koitti yläasteella olevien vuoro. Toisin kuten perjantaina, nyt paikalla oli heti alussa muutama kävijä. Työnkuva koostui kävijöiden kanssa oleilusta, ohjaamisesta ja tilanteen tarkkailusta.

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi opiskelu kestää 120 opintoviikkoa. Lähin oppilaitos Pohjanmaalla on Etelä-Pohjanmaan opisto, joka sijaitsee Ilmajoella. Koulutus kestää kolme vuotta, mutta jos on lukenut ylioppilaaksi sekä suorittanut ammatillisen perustutkinnon kesto on kaksi vuotta. Työ vaatii sosiaalisuutta, pitkää pinnaa, erilaisuuden hyväksymistä sekä uusiin asioihin nopeaa reagointikykyä. Täytyy pitää itsensä aikuisena eikä saa lipsahtaa nuorten kaveriksi. Kyky nähdä kokonaisuus on tarvittavaa tällä alalla, sillä asiat täytyy nähdä laajana ja monipuolisena kokonaisuutena.
Työ nuoriso-ohjaajana soveltuu niille henkilöille, jotka ovat valmiita erilaisiin haasteisiin ja sopeutuvat uusiin tilanteisiin nopeasti. Jokainen päivä on erilainen kuin edeltäjänsä, sillä virheitä sattuu. Niistä täytyy vain ottaa opikseen. Työ nuoriso-ohjaajana on raskas ja se ottaa paljon, mutta antaa aivan yhtä paljon takaisin. Töitä riittää jatkossa paljon, vaikka työnkuva muuttuu aikaansa vastaavaksi.

TET-työpaikallani työskentelevä Minna Koivuluoma päätyi nuorisotoiminnanohjaajaksi, koska halusi työn missä saa tehdä omin käsin luovasti ilman, että kukaan ei hengitä niskaan. Hän halusi opettaa nuoria ilman opettajan roolia. Ensimmäisen työvuotensa aikana hän vanheni henkisesti useamman vuoden, mutta oltuaan myöhemmin kolme vuotta poissa hänestä tuntui, että oli pakko palata takaisin.

Toinen työpaikkakollegani, iltaohjaaja Marjo Haapamäki, on koulutukseltaan lähihoitaja. Hän työskentelee kaikenikäisten kanssa ja pitää työstään. Häntä kiinnostaa mielenterveysasiat, joiden ansiosta uravalinta oli selvä. Työkokemus on laaja, sillä asiakaskuntana on kaikenikäisiä nuorista senioreihin. Töissä hän on ollut mielenterveysalalla, vanhainkodissa, nuorisotiloilla sekä toiminut lähihoitajan toimitehtävissä. Työala on kuluttavaa ja raskasta, mutta tuo tekijälleen valtavan paljon henkisellä tasolla. Pienet asiat ovat suuria, kun saa olla ihmisten lähellä ja olla vuorovaikutuksessa erilaisten persoonien kanssa.

Ilta Vakkarilla sujui kaikin puolin hyvin ja asiallisesti.

TIISTAI

Tämän päivän työaika alkoi aamulla puoli yhdeksältä. Koska tänään ei ole nuorisotila auki, työt sujuivat muissa merkeissä. Heti ensimmäiseksi tehtäväksi sain kirjoittaa TET-paikastani Epari-lehteen jutun. Minun piti kertoa Vakkarin aukioloajoista, keitä siellä käy ja mitä kaikkea on mahdollista tehdä. Työnteko onnistui sujuvasti ja artikkeli valmistui varsin nopeasti.

Tämän jälkeen minun piti leikata lehdistä erikokoisia päitä ja ruumiita, joita tarvitaan syyslomalla pidettävään Lokafestiin. Tapahtuma järjestetään lomaviikolla Rytmikorjaamolla ja se kestää maanantaista keskiviikkoon. Tällöin musiikkikehto muutetaan Seinäjoen suurimmaksi avoimeksi nuorisotilaksi, josta löytyy tekemistä kaikille. Vaikka leikkelytehtävä oli aika puuduttavaa, tein sen varsin mielelläni. Ei mikään laiskottelemalla tule.

Myöhemmin päivällä minun oli tarkoitus mennä työohjaajani kanssa Pohjan nuorisotilalle kokoukseen, missä käsitellään seitsemännellä luokalla olevien ryhmäytystä. Valitettavasti kokous peruuntui sairauksien vuoksi.

Tämän jälkeen puhuimme kehitysideoista joita voisi soveltaa kaupungin nuorisotoimella. Suunnittelimme Fiilispuiston uusia kuvioita ja ympäristöä. Kehityskeskustelun merkeissä kului loput työajasta.

Kävin illalla haastattelemassa Pohjan nuorisotilalla työskentelevää Minna-Maija Saukkoa. Hän päätyi ammattiinsa siten, että nuorisotoimelta tarjottiin hänelle töitä opiskelun ohella hänen siskonsa kautta. Saukon mukaan työssä on parasta itsenäisyys ja nuorten kanssa oleminen. Huonoiksi puoliksi hän nimeää motivaation puuutteen, sillä nuoria on vaikeaa saada innostumaan yhteisistä asioista. Toinen huono puoli on palkka, joka on kehityskelpoinen. Töitä riittää paljon, mutta siitä ei makseta kovin mielellään.

Myös tämä päivä oli onnistunut, vaikka hiljainen olikin.

KESKIVIIKKO

Matkustin heti aamusta Peräseinäjoelle, sillä pidimme siellä sekä yläastelaisille että lukiolaisille infotilaisuuden nuorisovaltuuston tulevista vaaleista. Tilaisuus alkoi 12.15 ja kesti varttitunnin ajan. Puhuimme kollegani Mika Laitilan kanssa nuorisovaltuuston tuomista mahdollisuuksista, periaatteista sekä käytäntötavoista. Kerroimme kokousten sisällöstä, erilaisista nimikemahdollisuuksista (puheenjohtaja, sihteeri jne.) sekä tämän vuoden aikaansaannoksistamme. Yleisö kuunteli hiljaa paikallaan ja oli selvästikin kiinnostunut aiheesta.

Paluubussi oli Seinäjoen matkakeskuksella neljältä, mistä päin lähdin suoraa Vakkarille. Nuorisotilalle saapuessani sisällä oli kova vilske päällä, sillä ala-astelaiset olivat leiponeet keksejä ja odottivat niiden valmistumista. Ahertamisen tulos maistui huolellisesti tehdyltä ja suussa sulavalta.

Yläastelaisten vuoro oli taasen hiljainen, eikä kävijöitä ollut yhtä ainoatakaan. Ilta sujui Salkkareita katsoen sekä lehtiruumita ja –päitä leikellen. Monipuolisuus on kaiken A ja O.

TORSTAI

Viimeinen työpäivä kului haikein mielin. Ei millään haluaisi mennä takaisin opiskelun maailmaan, mutta kaikki kiva loppuu aikanaan ja velvollisuus tulee vastaan. Tänään päiväni alkoi kahdeltatoista, ja heti aluksi hioin tätä raporttia parempiin kuoseihin ja korjasin ajatusvirheet lauseista. Tämän jälkeen suuntasimme työnohjaajani kanssa nuorisokeskuksen kautta lyseolle pitämään yhteisökasvatusta. Tunnin tarkoituksena oli harjoittaa toisten huomioimista ja kuuntelua. Luokka toimi varsin ristiriitaisesti, sillä toiset halusivat tehdä parhaimpansa ja osallistua, kun taas toinen puolisko ei olisi tehdä mitään. Lopputulos jäi plus-miinus-nolla –tilanteeseen ja luokan erillisyys näkyi voimakkaasti.

Työviikkoni oli kaikin puolin monipuolinen ja liikkuva. Tykkäsin todella kovasti kuluneesta TET-jaksosta, sillä tämä valmensi ja opetti hyvin tulevaisuutta varten. Tein annetut tehtävät mielelläni. Uskon kovasti, että tulevaisuudessa tulen toimimaan edes jollakin tasolla tällä uralla.

Aisha Benahmed
Kantakaupungin toimitus



Kategoria: