Onko liikkumiseni reilua ympäristölle?

stinafb.pngKuljen arjessa kaikkialle pyörällä; kouluun, kauppaan tai juna-asemalle. Pidemmät matkat, joita kuljen harvemmin matkustan bussilla tai junalla, sekä ne harvinaiset kerrat, kun Tanskan talvi on oikeasti liian kylmä sää pyöräilylle.

 

Kierrätän, kannan ostokset kangaskassissa ja koitan syödä kasvispainotteisesti.

 

MUTTA:

 

Lennän ainakin neljä kertaa vuodessa Suomeen Tanskasta. Siinä karisevat ne vuoden aikana yksityisautoilua karttamalla tekemäni säästöt kasvihuonepäästöissä. 

 

Perustelen itselleni lentomatkat sillä, että pakkohan minun on päästä näkemään perhettä ja ystäviä muutaman kerran vuodessa. Totuus on kuitenkin, että itsepä olen valinnut muuttaa toiseen maahan asumaan.

 

Sanotaan, että jos on ”pakko” lentää, on parempi viipyä vähän kauemmin kohteessa eikä ainakaan lentää vain edestakaisin. Päästöthän ovat yhtä suuret, mutta ehkä matkasta saatu ilo ja hyötykin on vähän suurempi, jos viihtyy kohteessa vähän pitempään. Itse viivyn aina Suomen-vierailuillani ainakin viikon, sillä lyhyestä visiitistä syntyisi enemmin stressiä kuin iloa. Kuitenkin, kahdeksan lentoa vuodessa on paljon.

 

Minulle ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta olenko kuitenkin tehnyt valinnan, joka kumoaa kaikki muut ponnisteluni ympäristöystävällisyyden puolesta?

 

Tajusin, että en välttämättä. Tai ainakin olen valintani takia omaksunut paljon hyviä tapoja, joita en välttämättä muuten olisi omaksunut. Suomessa minulla olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä auto käytössäni. Pyöräilin vain muutaman kerran vuodessa. Luultavasti olisin paljon mukavuudenhaluisempi, jos olisin jäänyt Suomeen ja vanhoihin tapoihini.

 

Tiedän, että elintapani ovat kaukana täysin ympäristöystävällisistä, mutta teen parhaani mukaan ympäristöystävällisiä valintoja.  Uskon siihen, että pikkuhiljaa muokkaamalla tottumuksiaan yhdessä asiassa, on helpompi myöhemmin lisätä hyviä tapoja ja karsia huonoja. Toivon, että tulevaisuudessa voin tehdä yhä enemmän hyviä valintoja.

 

Varmasti jossain vaiheessa elämää asun jossain, josta en tee lentomatkoja yhtä usein ja pidän arkipyöräilytottumukseni. Olen myös oppinut, että kolmen tunnin junamatka ei ole kovin pitkä ja läheltä voi löytyä vaikka mitä upeita kohteita. Olen huomannut, että pienessäkin keittiössä on tilaa lajitella jätteet, ja jos tila käy liian ahtaaksi muoviroskaa on kertynyt liikaa…

 

Muuttaessa täysin uuteen ympäristöön on helpompaa laittaa tapansa uusiksi. Kun huomaa pienen muutoksen olevan helppoa, huomaa, että jossakin toisessakin asiassa voisi muuttaa tottumuksiaan.

 

Välillä mietin, onko omilla valinnoillani väliä, jos suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan välitä. Mutta on niillä. Kun itse jatkuvasti tuo oman kangaskassin kauppaan kaveritkin alkavat pikkuhiljaa tehdä näin. Ystäväni jatkuvasti toi oman kahvimukinsa kertakäyttömukien tilalle, ajattelin, että miksen minäkin.

 

Kukaan ei muutu ympäristösankariksi yhdessä päivässä, mutta voimme inspiroida toisiamme valtavasti - sen takia omalla pienellä panoksella, voi olla enemmän arvoa kuin uskookaan.

 

Teksti: Stina

 



Kategoria: Kansainvälisyys